Eläinrääkkäyksestä pitäisi rangaista kovemmin

animal-welfare-1116213_640Eläimet ovat tärkeä osa hyvinvointiamme. Olemme riippuvaisia niiden tuotannosta ja avusta monissa toimissa sekä pelastus tehtävissä. Otamme niitä lemmikeiksi ja nautimme niiden läsnäolosta myös villeinä luonnossa. Kuinka hiljainen olisikaan metsä ilman lintuja

Jotta yhteisolomme eläinten kanssa sujuisi molemmin puolin, meillä on velvollisuus turvata eläimille niiden tarvitsemat elinmahdollisuudet, terveys ja hyvinvointi. Eläimillä on laki tukenaan, joka muun muassa määrää, että niillä on oikeus luonnonmukaisiin elinmahdollisuuksiin, eikä niiden tarvitsisi kärsiä turhaa kipua.

Mikä on eläinsuojelurikos?

Rikokseksi katsotaan teot, jotka ovat joko tahallisia tai törkeän huolimattomuuden seurauksia. Tällainen teko saattaa olla esimerkiksi ravinnon evääminen eläimeltä. Rikostekoja ovat myös pahoinpitely, eläimen liika rasitus ja hoidon puute.

Julmuudesta ja tarpeetonta kipua eläimelle aiheuttava voidaan tuomita sakoilla tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Jos teko on ollut erittäin julma ja tahallinen, rikollinen voidaan tuomita enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Usein seurauksena on myös eläimenpito kielto, mikä saattaa estää syytetyn ammatin harjoittamisen, jos se liittyy eläinten pitoon.

Kun hoito ei pelaa

Lemmikin saa hankittua helposti, ja siksi ne toisinaan joutuvat koteihin, joissa niille ei pystytä tarjoamaan tarpeita vastaavaa hoitoa. Jopa aivan terveitä yksilöitä jätetään kylmästi heitteille, koska niiden elintavat eivät vastaa innostuneen omistajan odotuksia tai taitoja.

Kotieläimen sairastuttua tarvitaan asiantuntevaa apua, mutta eläinlääkäreillä käynti saattaa olla kallis vierailu omistajalle. Varojen puutteessa tai pelkästä pihtailusta johtuen eläin jää toisinaan kärsimään ilman hoitoa. Eläimet eivät pysty kertomaan kivuistaan, ja saattavat kärsiä monenlaisia vammoja ja sairauksia tarpeettoman pitkään.

Toisinaan terve eläin joutuu sairaan ihmisen hoidettavaksi, joka ei pysty joko henkisesti tai ruumiillisesti pitämään huolta hoidokistaan. Eläimen terveydestä tulisi silloin olla vastuussa ne, jotka avustavat kotieläimen omistajaa. Jos tarpeellista, eläin tulee toimittaa turvaan omistajalta, ennen kuin se kärsii terveydellään.

Miten menetellä?

Eläimet kärsivät siis julmuudesta, ihmisten tietämättömyydestä sekä välinpitämättömyydestä. Kuten lehtiartikkeleista voimme arvata, syytetyn penkille joutumista tapahtuu harvoin ja vielä harvemmin asianomaiselle lankeaa tekoa vastaava rangaistus. Monet uskovat rangaistusten olevan liian heppoisia. Mutta jos rangaistuksia korotettaisiin, syytöksiä saatettaisiin kaihtaa vielä enemmän monen ihmistä turvaavan kiertotien ja tekosyyn varjolla.

Voimme säätää lakeja, mutta niiden noudattamisen valvomiseen on myös löydyttävä keinoja. Onko tällä hetkellä eläinten apuna muu kuin naapureiden asiaan puuttuminen, jos asia valkenee edes heille? Eläinten turvaksi laadittu eläinsuojelu laki toimii vain, kun joku ilmiantaa eläintä rääkkäävän ihmispedon.

Suomen Eläinsuojelu Yhdistys SEY

Eläinsuojeluun voi osallistua liittymällä yhdistykseen, joka neuvoo ja rahoittaa eläinsuojelua. Tiedotuksista heijastuu syvä huoli varsinkin kotieläinten huonosta kohtelusta.

SEY auttaa lemmikkieläinten omistajia sekä muita eläinten kohtelusta huolestuneita toimimaan vastuullisesti. Heiltä kannattaa kysyä neuvoa niin koti- kuin villieläimienkin suhteen.

Koulutus aloitettava jo lapsista

Eläinten olojen turvaamista ei saisi jättää yksinomaan vanhempien tai naapureiden tehtäväksi. Tiedotus on aloitettava johdonmukaisesti ja harkitusti jo lapsista. Kouluissa ja päiväkerhoissa tulisi olla lemmikkejä, joiden hoitoon lapset saisivat osallistua. Samalla kerrottaisiin eläimen vastuuntunnollisesta omistamisesta ja niiden hoitamisesta. Allergisille lapsille voidaan sanomaa välittää akvaarionkin avulla. Tiedon tulisi olla asianmukaista ja oikeaa, jotta siitä olisi hyötyä eläimille. Luontoretkillä puistoon voidaan opettaa lapsia luonnoneläimistä, linnut ja oravat huomioiden – sekin olisi jo hyvä alku lasten käsitykselle eläinsuojelusta.

Näin lapset oppisivat kunnioittamaan eläimiä ja he viestivät tietoa niihin koteihin, missä valistusta eniten kaivataan. Koulujen ohella kannattaisi tarjota lapsille ja nuorille kotieläinkerhoja ja luontoystävällistä harrastustoimintaa.